Työhaastattelua ja tunteiden paloa

22-23.6.2013

Näin yöllä kaksi unta.

"Sinusta vain mä herkän unen yöllä näin... uni se oli niin todellinen... "
"Rakkautein on tulivuori pohjaton
kun tuot kädet ympärillein
mun purkautua pakko on
rinnassamme virtaava
ikuinen laava hehkuu
huulemme hellyyttä janoavat"


Meiju Suvaksen Tahdon Sinut -laulun sanoilla voisin kuvailla yön toisen unen tunnelmia. Jos tiedätte sen, kun unesta jää niin vahva tunne, että uni tuntuu koko päivän ja saa hymyilemään, niin tiedätte mistä puhun.


Unessa meille oli tullut Kimmo -sarjan hahmo Steffeä näyttelevä Tommi Liski. En vaan ole varma oliko hän unessa Tommi vai roolihahmonsa Steffe, mutta tässä tuntuu luontevammalta puhua tästä henkilöstä Steffenä, vaikka se ei ollutkaan täysin tuo sarjassa esiintyvä hahmo. Joka tapauksessa hän oli meillä jonkinlaisessa asiakaspalvelutehtävässä ja tullut meille kutsuttuna työnsä puolesta, mutta en enää tarkemmin muista, että miksi hän meillä oli. Koko unen ajan minun tehtäväni oli päästä hakemaan apteekista reseptilääkkeitä. Oli ilta ja apteekit menossa pian kiinni, joten unta siivitti pienimuotoinen tietoisuus kiireestä. Ehkä juuri tuon kiireen vuoksi sähelsin unessa koko ajan: pudottelin tavaroita käsistäni, hukkasin reseptit, hukkasin tavaroita ja olin muutenkin ihan hukassa.

Yhdessä vaiheessa olin keittiössä ja touhusin jotain kovalla kiireellä ja paniikissa. Steffe tuli viereeni ja laittoi kätensä paitani alle alaselälleni kuin lohduttaakseen, rauhoittaakseen ja ilmoittaakseen ymmärtävänsä. Se tunne oli kuin lämmin sähköisku. Tuon kosketuksen voimasta humahti lämmin,pehmeä kouristusaalto nivusista vatsan ja selän kautta hiusjuuriin saakka. Se sai minut sulkemaan silmäni ja hengähtämään.  Työnsin käden pois, sillä kotona oli muitakin. Säikähdin tuota voimakasta reaktiotani kosketuksee, sillä olin aistivinani molemminpuolista kiinnostusta ja kuin välillämme virtaavan sähkön. En minä, enhän minä voi.

Menin eteiseen tekemään lähtöä. Eteisessä oli väliseinälle ripustettu monta erilaista peiliä. Olin onnessani, että kerrankin taloudessa oli peilejä, joista näki kunnolla. "Ei peilit saisi olla näin ulko-ovea vastapäätä, sillä onni tulee ovesta. Peilit karkottaa onnen." ajattelin.Hetken päästä Steffe tuli luokseni eteiseen. Hän otti minut lämpimään halaukseensa. Steffe tuoksui palasaippualta. Nojasin päätäni hänen olkapäähänsä ja kysyin nyyhkien miten hän voisi olla tällaiseen hösöttäjään muka ihastunut. "Sehän se sinun suurin viehätys onkin, hän sanoi. Steffe antoi minulle antoi suukon, johon minä vastasin suukolla. Pyristelin irti tiukasta, lämpimästä halauksesta. "En voi, ei tämä ole oikein, olen varattu, en voi.",sanoin. Hän piteli minua käsivarren päässä ja  silitti käsivarsiani. Kosketus tuntui hyvälle ja  sai ihoni nousemaan kananlihalle. Hän katsoi niin syvälle silmiini, että hän näki varmaan sieluun saakka ja ymmärsi. Lähdin pois.

Pääsin parkkiruudussa olleelle autolleni. Katselin ikkunasta Steffen menoa. Käynnistin auton ja yritin pakittaa, mutta auto lähti liikkumaan hitaasti eteenpäin. Yritin jarruttaa, mutta auto eteni silti. Hitaasti, mutta voimalla auto jyräsi edessä olleen lämpötolpan aivan mutkalle. Ihmiset kääntyivät katsomaan ja päivittelivät. Kuvittelin miten siitä oli varmasti kuulunut valtava rutina. Päätin lähteä jalkaisin apteekkiin, sillä se sijaitsi aivan lähellä ja ajaminen ei näyttänyt sillä kertaa onnistuvan.

Lähdin juoksemaan. Heräsin.

- - - - - - - - - - - -  - -

Toisessa unessa olin jonkin suuren organisaation käytävällä odottamassa pääsyä työhaastatteluun. Käytävää pitkin tuli pitkähkö mies tummassa puvussa. Miehellä oli lyhyet hiukset, melkein kuin siilitukka, mutta ei ihan niin lyhyt ja tummat, kalapuikkotyyppiset viikset. Mies varmisti olenko oikea henkilö, kätteli ja jatkoi matkaa käytävää pitkin.

Olin hämmentynyt. En tiennyt pitikö minun lähteä perään vai odottaa vielä kunnes kutsutaan sisään. Miehen perässä kulki punatukkainen naissihteeri. Hän hymyili. Sihteerin ilmeistä ja eleistä päättelin, että voisin lähteä perään. Mies kysyi sihteeriltään, oliko käytävän varrella oleva neukkari varattu meille.

Heräsin.